Kun marsu tulee kotiin
Marsun oma koti
Kaupoista saatavat häkit ovat auttamattomasti turhan pieniä ja kuitenkin kalliita. Mutta jos muuta vaihtoehtoa ei ole, pituudeltaan häkin tulisi olla runsaan metrin, leveydeltään puolisen metriä ja korkeudeltaan 40 cm. Mitä isompi sen parempi. Kotitekoinen häkki on paras vaihtoehto tilavuuden ja hinnan suhteen. Esimerkiksi tältä sivuilta löytyy paljon persoonallisia ratkaisuja. Meidän marsut asuivat isäni nikkaroimassa puisessa kopissa, jossa oli erillinen ulosvedettävä muovinen laatikko ja läpinäkyvä pleksi näyteikkunana maailmaan.
Marsun koppi pitäisi asetella rauhalliseen ja vedottomaan paikkaan, sillä marsu on herkkä ikkuna- ja lattiavedolle. Mieluiten ihmisen ylävartalon korkeudelle, josta marsulla on turvallista seurata ympäristön tapahtumia.
Sanomalehteä kopin pohjalle ja purua sen päälle paksu kerros. Sanomalehti ei saa paljastua purun alta marsun riehakkaissa leikeissäkään, sillä se saattaa aiheuttaa haavaumia lemmikin jalkapohjiin. Häkki puhdistetaan pari kertaa viikossa. Muovinen koppi pestään kunnolla virtsasta ja muut pinnat kopista pyyhitään puhdistuaineella ja vedellä aina viimeiseksi, sillä puhdistusaineet saattavat vahingossa joutua marsun suuhun.
Marsun ruokailuvälineet ja muut tarvikkeet
Häkissä pitää olla pari heinäseimeä. Heinää laitetaan näiden seimien LISÄKSI
marsun kopin pohjalle, jossa marsu pääsee leikkimään heinän joukkoon.
Marsut tarvitsevat vähintään pari ruokakuppia. Näiden tulisi kestää marsun paino, sillä marsu nostaa etujalkansa kupin reunalle syödäkseen. Toiseen kuppiin laitetaan kuivaruoka ja toiseen tuoreruoka. Kupit pestään päivittäin aivan kuten ihmistenkin lautaset.
Lisäksi marsulle hankitaan juoma-automaatti. Vesi sotkeentuu, jos sitä säilyttää pelkässä kupissa. Juoma-automaattikin pestään päivittäin.
Marsua harjataan päivittäin. Harjaaminen pitää turkin kiiltävänä ja terveenä. Lyhytkarvainen marsu tarvitsee vain puolikovan harjan. Rusettimarsu tarvitsee puolikovan harjan lisäksi pienen kamman, jolla turkin pyörteitä on helppo setviä. Pitkäkarvaista marsua kammataan pitkäpiikkisellä kammalla.
Kynnet leikataan kynsileikkurilla. Eläinkaupoissa on saatavilla pienillä kynsileikkureilla homma
sujuu, mutta tarkkana on oltava. Jotkut marsujen omistajat eivät ole tottuneet ollenkaan
leikkaamaan marsun kynsiä ja vievätkin lemmikkinsä varmuuden vuoksi eläinlääkärin luo kynsiä
lyhentämään. Rimpuilevaa eläintä on vaikeaa pitää paikoillaan ja haavereiden välttämiseksi
eläinlääkäri on epävarmalle omistajalle turvallinen vaihtoehto. Jos kuitenkin onnistuu pitelemään
marsua turvallisesti paikoillaan, kynnen sisällä kulkevan verisuonen kanssa pitää olla tarkkana.
Vaaleissa kynsissä suoni näkyy selkeästi valoa vasten, mutta tummien kynsien kanssa pitää vain
olla varovainen tai antaa mieluummin asiantuntevan eläinlääkärin hoitaa asia.
Uuden perheenjäsenen ensimmäiset päivät kotona
Marsun pitäisi jättää rauhaan muutamaksi tunniksi, joskus marsun tottuminen uuteen ympäristöön saattaa kestää jopa pari päivääkin. Tällöin marsua ei saa nostella pois kopistaan, eikä marsua saisi heti silitelläkään. Pesäkoppia marsulle ei kannata hankkia ennen kuin se on tottunut käteen, sillä marsu saattaa jäädä araksi ja piiloutua pidemmäksi aikaa pesäkoppiinsa. Ensimmäisinä päivinä onkin parasta, että lemmikillänne tosiaan on heinäkasoja maassa, jonne se voi aluksi ryömiä piiloon.
Sitten kun marsu alkaa uteliaana ryömiä esiin heinäkasasta, voit varovasti antaa marsun haistella
kättä ja ehkä saat sen nostettua huoneen lattialle. Tällöin marsu pääsee tutustumaan siihen
huoneeseen, jossa se elää lopun elämänsä. Totuttelu käteen alkaa siitä, että puhelet marsulle
lempeällä ja hiljaisella äänellä aluksi ja sitten voit kokeilla tarjota sillä makupalaa kädestä.
Vaikka marsu ei ensin uskaltaisikaan ottaa ruokaa, kärsivällisyys palkitaan. Ruokaa voi kokeilla
tarjota vähän ajan päästä uudelleen ja vetää kättä samalla kauemmaksi, jolloin marsu voi voittaa
pelonsa ja astelee ruoan perässä.
Marsun nostaminen
Ajattelin vielä erikseen kertoa marsun nostamisesta, sillä lapsi saattaa kohdella väärin eläintä vahingossa ja tietämättään, jolloin aikuisten neuvo on tarpeen. Marsua nostetaan molemmilla käsillä ainakin aluksi. Sen etujalkoja tuetaan toisella kämmenellä ja takapuolta toisella kämmenellä. Marsu on hyvin herkkä ja passiivinen eläin, eikä siis puolustaudu jos sitä vahingoittaa tietämättään.